KOUTA-GALLERIA

SUSANNA PÄLVIÄN NÄYTTELY HARHAREITTEJÄ JA HÖYHENSAARIA

KOUTA GALLERIASSA 24.9.-18.10.2020

Susanna Pälviä

spalvia@ecotimmer.fi

+358456507033

Aiheena viimeaikaisissa teoksissani on ollut ihmisen jättämät jäljet: Se miten kohtaamme toisen ihmisen tai luonnon ympärillämme ja voiko jälkiä, pahojakin, korjata, parantaa, tai edes paikata.

Mietin paljon myös sitä, mitä tapahtuu jos ympäristön tila käy kestämättömäksi, vesi nousee ja elämä sellaisena kun me sen käsitämme käy mahdottomaksi. Millainen maailma on silloin. Käsittelen aihetta viitteellisesti, jättäen tilaa katsojan tulkinnoille. Ja toivolle. Näyttelyn teoksissa kuljen surun ja epätoivon näkymistä toivon ja unien, unelmien rajoille, kuten näyttelyn nimikin kertoo.
Paljon on tapahtunut siitä kun aloitin työskentelyn teosten parissa. Maailmamme näytti aika toisenlaiselle kuin nyt. Harhareittejä teoksessa ihmettelen millaisille takkuisille poluille olemme yksilöinä ja ihmiskuntana joutuneet. Opimmeko mutkapoluilta mitään vai toistammeko vain samoja virheitä? Ja mitä tuo tulevaisuus?

Höyhensaarissa heijastuu osia prosessista, joka alkoi pyytäessäni läheistä ihmistä kertomaan minulle tarinan. Hän yllätti minut monipolvisella kertomuksella tulevaisuudesta, jossa ihmiset olivat oppineet haluamaan hyvää toisilleen, kunnioittamaan luontoa, tai sitä mitä siitä oli jäljellä. Vesi oli tässä tarinassa nimittäin jo noussut ja jäljelle jääneet ihmiset asuivat saarilla, mutta käytössä oli uudenlaisia energiamuotoja, kykyjä ymmärtää eläimiä ja kanssaihmisiä, erilaisuutta. Oli myös valtavasti rakkautta, yhteiseen hiileen puhaltamista, hyvää tahtoa ja yksinkertaisen elämän iloa, kovuuden, materialismin, ahneuden ja julmuuden sijaan.

Kertomuksessa, jota kuuntelin teltassa tähtitaivaan alla, oli kosolti kauneutta ja toivoa ja se on jäänyt elämään minussa eräänlaisena dystopioiden ja epätoivon vastavoimana.

Materiaalina teoksissani on pihasta, metsistä, rannoilta ja saarista löydetty luonnonmateriaali; Ajopuu, linnun sulat, lumen lakoon painamien puiden ja pensaiden; Metsätuomen, Pajun, Koivun, Syreenin ja Orapihlajan oksankäkkyrät. Näiden lisäksi on yhdessä teoksessa Elimäeltä, Mustilan Arboretumista löytynyttä, kuivuneen Rhododendronin oksistoa, jota olen käsitellyt hiiltämällä.

Teoksissa on lisäksi käytetty mm. kipsiä, harsoa sekä mustetta.

Tässä näyttelyssä on myös pitkästä aikaa esillä valokuvia. Lasille ja puulle tulostettuna.

Kiitokset: Taike Etelä-Savo, Etelä-Savon Säästöpankin kulttuurisäätiö, Arboretum Mustila.

Mynttilässä, Korpinkulmalla syysmyrskyn aikaan,

Susanna Pälviä.